maanantai 31. maaliskuuta 2014

Loki 25.3. - Salla

Hyvät ulos luokkahuoneesta halajavat kurssitoverini,

Kertaan tässä hieman viime oppituntimme tapahtumia.
Toisin kuin kurssimme nimi antaa ymmärtää, tuntimme pidettiin sisätiloissa, luokassa PR5005 klo 9 alkaen.
Vieraaksemme tuli Arto Salonen, joka luennoi meille aiheesta:" Kukoistava elämä rajallisella maapallolla." Kuuntelimme Arton mielenkiintoista ja vakuuttavaa, luentoa samalla kun mutustelimme Marin tuomia kaurakeksejä ja joimme mehua (kiitos Mari siitä piristyksestä! :)

Arto käsitteli puhuessaan globaaleja ja koko maailman kansaa koskettavia ympäristöaiheita, jotka tavallisesti saavat ahdistumaan ja kokemaan itsensä voimattomaksi niin suureellisten ja monitasoisten ongelmien valtavien möhkäleen edessä. Arto kuitenkin puhui niinkin vakavista asioista kuin ilmastonmuutos, ympäristötuhojen seuraukset ja hyvinvointiyhteiskuntamme materialismi, yllättävän valoisaan sävyyn. Arto totesi tilastojen mukaan miten asiat ovat, ei ollenkaan syyllistävästi, vaan rehellisesti kertoen. Monet lukemat ja taulukot puhuivat jo puolestaan, ja ravistelivat miettimään mihin tämä maailma on menossa, ellei aikamme ihmiset tajua muuttaa toimintaansa. Ympäristökysymykset eivät kosketa vain luontoa, vaan sen myötä ihmisoikeuskysymyksiä, ja myös meidän ja tulevien sukupolviemme elämää.

Kiinnostavaa oli tuoda ympäristökysymysten kohdalla esiin arvolliset tekijät, että kyse ei olekaan ihmisten uhrauksista, tai siitä mitä pitäisi tehdä maapallon pelastamiseksi, vaan siitä mitä itse pitää tärkeänä, ja kokee oikeasti merkitykselliseksi elämässä. Arvomme ohjaavat toimintaamme, ja haluamme toimia sen mukaan, että edistämme sitä, mikä on meille merkityksellistä. Arto toi vielä mukavalla tavalla esiin, miten tähänkin mennessä on lyhyessä ajassa tapahtunut paljon postitiivisia muutoksia ympäristöystvävällisyyden näkökulmasta. Lisäksi Arto antoi konkreettisia esimerkkejä, miten voisi itse vaikuttaa näihin asioihin omilla valinnoillaan. Arto sanoikin hyvin, että jokainen voi päättää, onko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Lopuksi jäi toiveikas mieli, jonka pukee hyvin sanoiksi siteeraus Gandhilta:" Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä"...

Tunnin lopuksi keskustelimme vielä ryhmämme kanssa luennon aiheista. Puhuimme kuluttajuudesta, kaupallisuudesta ja materialismista ja niiden suhteesta taiteeseen. Mari herätteli miettimään, mitä teemoja haluaisimme tutkia tulevalla leirillämme ja mistä näkökulmasta asennoituisimme kukin tahollamme havainnoimaan jotain siellä paikan päällä. Näihin maailmanpelastuksen ja metsässä häärimisen tunnelmiin päätimme sen tuntimme.

<3: Salla

Ellun teht. 3 (enkkua, förlåt mej)


31.3.2014 Taiteen/taideopetuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, tehtävä 3
Elina Nissinen 

 

 

Manifesto.

Thoughts about Art education for social and environmental justice

 

 

 

People tend to find all alien and unfamiliar things scary and suspicious.  It’s much about knowledge and awareness when it comes to the matter of social justice. Variation of cultural and personal habits, beliefs, attitudes, ethics, ideologies, values etc. within social groups and individuals logically means differences in the expression and in the way of communication. Illiteracy to interpret other people's messages result in black and white-conclusions and arbitrary interpretations. Simply the lack of information adds inequality, stereotypes and unbundling. Social justice requires equality in perspective strangeness and difference. The people that are different from me are no inferior than I am.

Traditionally art education has mainly focused on individual studio work and on other assignments carried out independently. However, ultimately art education is all about teaching visual communication skills. Co-operative projects and community art should, therefore, be an integral part of today's art education. Team work skills - ability to compromise and to share - is something today's’ society values and requires. Exchanging and sharing ideas and experiences also verbally is one of the most important aspects in art education. Therefore conversations in the classroom are essential for the development of students' self-reflective thinking.

Among all people there is a mutual will and need to be part of a safe and equal society, to find a common language, a way communicate and to understand each other. Understanding diversity teaches us about ourselves.  Fundamental questions, fears, needs, and desires are universal.  It's all about "looking over" the differences and seeing the things that unite us. Multicultural and community-engaged art ventures can gain unexpected dimensions. When it comes to the concept of fostering social justice, this is the greatest result an art project can achieve: a good idea gets more support, gains new local and far-away forms and follow-up projects. It is hard to imagine a better channel to communicate on a universal level and make a positive affect on social issues both locally and inter-culturally.
Projects that aim to promote social justice through art education have there a very honorable goal. From the aspect of both a single student and of the whole community these are the acts that can make a true difference to many peoples' worldviews and to their lives. When e.g. an art educational co-operative community-art project is carried out successfully it then is something more than just a school project. It becomes to social activism. School shouldn't be just about assignments executed in the classroom, shared only with the classmates and with the teachers. It should be the young generation's voice channel to the society.

 

When students get to address social or environmental issues through art (activism) it is vital to hear local people's concerns, opinions and suggestions concerning the problems. Activist artworks don't necessarily mean "aggressive" or disturbing interventions though that kind of connotations are possible. Art activism aims to influence not only on people’s thoughts and feelings, but also on their actions.

 Interactive aspect in the art work fosters its possibilities to make a real change and to generate concrete operations.  Issues that touch the whole community can be solved easier if the members of the community get involved in solving the problems. It is important that students understand the importance of cooperation when solving social and ecological problems.  The more people participate into a project that aims to make a difference, more likely an actual change is achieved.

When people have an opportunity to take part in a work of art or modify it, it starts to create direct personal meanings and arouse thoughts – personal connection to the art work is the first step towards good actions which hopefully are to follow.

The more intercultural cooperative projects can be executed in the schools, the deeper understanding of the existing world- and life views is achieved. When learning from other societies we might also perceive social problems in our own community.
 
 
 
 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Loki 18.3. Ainolta

"Hei arvoisat ulos suuntaajat,

Pieni muistutus tiistaista:
* Tapaamme tasan klo 9 taikin pääovilla, varustautukaa lämpimästi.
* Printatkaa mukaan kiitospuhe tärkeälle opettajalle, puheet pidetään maastossa.
* Päätämme leiripaikan, eli laittakaa ajoissa blogikirjaan kaikki tarvittava info:
Miten sinne päästään? Missä nukutaan? Mistä saadaan ruokaa ja juomaa? Missä voidaan kokoontua? Millainen ympäristö? Peseydytäänkö? Istutaanko tulilla? Muuta erityistä? Paljonko maksaa?

* Varsinkin ne, jotka eivät ehdottaneet leiripaikkaa, tehkää ehdotuksia esim. leirin sisällöistä, vastuujärjestelyistä, päiväohjelmasta jne. Marko, voit pitää jokamiehenoikeuspuheenvuorosi, joka viimeksi unohtui!
* Tutustukaa jo täydentyneeseen blogikirjaan ja kommentoikaa rohkeasti:)

Parahin yöterveisin Mari"

Näillä ohjeilla tapasimme taikin etuovien edessä enemmän tai vähemmän lämpimästi pukeutuneina ja matkasimme kävellen parin minuutin matkan koulun läheisille kallioille. Aamu aloitettiin lämmittelemällä vähän.

Kiitospuheita alettiin pitää sattumanvaraisessa järjestyksessä ja eri paikoissa kallioita. Jokaisen puhujan sävyssä oli erilaisia vivahteita ironiasta omien sanojen mukaan häpelilemättömään ylistämiseen. Jokainen opettaja, oli se sitten ala- tai yläasteen, tai vaikka oman äiti, oli jättänyt puhujaan lähtemättömän vaikutuksen toimillaan ja sanoillaan.

Kaikissa puheiden aiheissa oli yhteistä se, että mieleen ei vältäämättä ollut tarkasti jääneet vain opetettavat asiat, vaan opettajan persoona. Oliko opettaja ollut turvallinen isä- tai äitihahmo, vai oliko opettaja haastanut kärkkäästi oppilastaan ajattelemaan itse ja puhumaan asioista suoraan. Nämä eivät tietenkään sulkeneet toisiaan pois.

Viimeinen puhe pidettiin sisätiloissa, jotta kaikki eivät olisi jäätyneet ihan kalikoiksi,. Siellä kävimme läpi niitä luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, joita esitellyissä opettajissa löytyi ja jotka tekivät heistä puheiden arvoisia. Keskustelua syntyi paljon eri opettajan persoonan ulostuomisen puolista. Voiko joku opettaja olla liian räiskyvä ja joutua ongelmiin? Milloin opettajan kannattaa tunnustaa jääviytensä aiheen suhteen? Olisiko helpompaa olla väritön ja mauton ope, jotta välttyisi mahdollisilta konfrontaatiloilta koulut ja kodin välillä. Mitä tapahtuu, jos oppilaat kääntyvät opettajaa vastaan? Entä jos tukea ei saa edes kollegoilta? Saako opettajalla olla omat mielipiteensä ja mikä on se raja, kun ei enää tarvitse ottaa kaikkea vastaan oppilailta ja saa sanoa kunnolla vastaan?

Viimeiseksi valitsimme tulevan leirin sijainnin, jossa ilmeisen yksimielsiesti päädyttiin Heinin mökkiin. Hyviä puolia oli: maksuttomuus, rannan läheisyys, mahdollisuus ottaa eläimet mukaan, paikan päällä olevat matksutusmahdollisuudet, sauna.

- Aino

Leiripaikaksi valikoitui Heinin mökki

Perustelut: sopivan kaukana kaupungista. Oma rauha. Lupien kysyminen helppoa. Kaikille sisämajoitusmahdollisuus. Sauna. Eläimet pääsevät mukaan. Metsää ja rantaa missä työskennellä. Tulee halvaksi, voidaan ottaa selvää esim. taksiveneellä tehtävästä retkestä.
Lähtö Su ja paluu to.

Konsti kiinni maailmassa!

Koska olen savolainen ja suhtautumiseni kaikkeen on vähintäänkin kieroutunut, koen tärkeäksi viännellä ja kiännellä annettuja aiheita. 
Maailmassa olen kiinni fyysisesti lähinnä jalkapohjistani (jos ei oteta huomioon satunnaisia maassamakoiluja tms.) ja laiskuuttani otin kuvia sitten jaloistani. 
Maksimalistina esineet ja asiat kiehtovat minua ja sisällytän niitä lähes aina teoksiini. Enemmän on enemmän! Tämän kaiken materian kautta pystyn kertomaan itsestäni ihmisenä melko paljon, samalla tietysti moottoriturpana selitellen tekemisiäni ja kuvaamisiani aivan liikaa.


Quad-luistimet, koska harrastan roller derbyä ja siitä on pitkän tauon jälkeen tullut taas iso osa viikottaista elämääni.

Hyeenan talja, koska hyeena on toteemieläimeni ja matka Afrikkaan viime syksynä vaikutti minuun ja käytökseeni melko reippaasti. Se myös muutti käsitystäni maailmasta ja muista ihmisistä Euroopan ulkopuolella.

Minttusaappaat ja My Little Ponyt, koska heppatyttönä keräilen muoviponeja ja värit (sekä nykyään varsinkin minttu/muut pastellivärit) ovat tärkeä osa sekä pukeutumistani että olemustani.

Mintunvärinen pöytä, kaljaa ja maksamakkaraa, koska olen joskus väittänyt että  kalja on lempijuomaani ja maksamakkara lempiruokaani. Tämä saattaa olla totta.

Kirja Mikko Alatalosta sekä Tiitiäisen Satupuu, koska isältäni perityt huonekalut ovat minulle hyvin tärkeitä, Mikko Alatalo pienoinen addiktio ja Tiitiäisen Satupuu kirja, jonka runoista puolet osaan ulkoa.

Savonlinnan kartta, koska juureni ja persoonani ovat kehittyneet pitkälti tuossa pikkukaupungissa ja koen sen mainitsemisen arvoiseksi osaksi itseäni.

Kissa, koska Ilja on osa päivittäistä elämääni ja luo rytmiä ja rutiineja muutoin melko kaoottiseen menooni.



maanantai 17. maaliskuuta 2014

Myrskylä & Parainen Elina & Tero

Paikkaehdotuksia Elina & Tero



Myrskylä: 40 km porvoosta pohjoiseen: mökki, 8 vuodepaikkaa alkaen 500 €/vko, 90 m2
Porvoosta 25 km pohjoiseen. Helsinkiin matkaa 75 km, alle tunnin ajomatka.
Viihtyisä ja rauhallinen huvila kaikilla mukavuuksilla sekä rantasauna puhdasvetisen järven rannalla. Oma hiekkapohjainen matala ranta, vain muutamia metrejä rantasaunasta.
Päätalossa on kaksi makuuhuonetta, saunakamari, olohuone, ruokailutila, keittiö, lasiveranta, suihkutila, puusauna ja sisäwc. Rantasaunan tuvassa on makuutilat kolmelle sekä puulämmitteinen sauna.
Soveltuu erinomaisesti myös kahden perheen tai sukupolven yhteiseen kesän viettoon.
Iso aurinkoinen ja tasainen puutarhatontti, josta ei näköyhteyttä naapureihin. Tontilla myös suuri lampi.

KS:

Parainen, hirsimökki jyrkänteellä: 420€/vko
Kookas, kaksikerroksinen hirsimökki korkealla kalliolla luonnonkauniilla saarella, Nauvon pohjoispuolella. Aurinkopaneli valoja varten. Yksi lossi matka ja viiden minuutin venematka. Vene perämoottorilla sis. hintaan
Pinta-ala:
80 m2
Makuuhuoneiden määrä:
2
Vuodepaikkojen määrä:
6
Lisävuoteita:
2
Rakennusvuosi:
1990
Kohteen ominaisuuksia:
takka, terassi
Sauna:
sisäsauna
Lisätietoja:
Maisema:  Aurinkoinen piha mistä näköala etelään. Jyrkkä maasto. 

KS:

http://www.vuokraovi.com/vuokramokki/parainen/403392?entryPoint=fromSearch&rentalIndex=3&searchIdentifier=274389224
tsekkaa varaus:
Myrskylä


 Parainen