Jokamiehenoikeuksista...

Jokamiehenoikeudet tuntuu olevan kokonaisuus sääntöjä, joista osa kaikessa yksinkertaisuudessaan menee täysin maalaisjärjen piiriin. Kuitenkin poikkeuksia löytyy ja osa oikeuksista on sen verran tulkinnanvaraisia että varmasti inhottavia riitoja/oikeusjuttuja on käyty.

Listaan seuraavaksi pienen litanian asioita joita saa- ja ei saa tehdä.

Oikeudet:
1. Saa liikkua muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla.
-> eli siis pihat (tuo täysin tulkinnanvarainen alue talojen ja rakennusten ympärillä) ja alueet kuten pellot, kasvitarhat ja muut ovat kiellettyä aluetta.
2.Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua.
-> telttailu on siis OK kunhan ei ole edellämainituilla, kielletyillä alueilla. Tuntuu myös että painotus on sanalla "tilapäinen". Ymmärrettävää.
3. Kulkea vesistöissä.
-> ja siis tämä meinaa sitä että saa mennä ihan toisen rantaan asti, kunhan ranta ei ole pihaa. Eli vedet on jotenki kaikkien vapaata aluetta.
4. Poimia kukkia, sieniä ja marjoja.
-> kuitenkaan ei saa aiheuttaa "pientä haittaa suurempaa haittaa" (tästä lisää kohta!) alueelle, eli ilmeisesti ei kannata koko tilusta puhdistaa luonnon herkuista.
5. Onkia.
-> onkia saa, mutta ilman kalastuslupaa tästä tuleekin ongelma.

Älä IKINÄ:
1. Aiheuta haittaa tai häiriötä toiselle tai ympäristölle.
-> aika selkeä juttu. Ei saa esimerkiksi toisen metsissä rymytä niin että yöunet häiriintyy. Eikä kaadella esimerkiksi puita.
2. Häiritä lintujen pesintää tai riistaeläimiä.
-> jätetään elukat rauhaan, siis. Selkeä ja ihan looginen sääntö.
3. Vahingoittaa puita.
-> Myös aika looginen ja helposti ymmärrettävä sääntö.
4. Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta.
-> Tässä tulee nyt aika kiperä ongelma. Maa-ainesta tai puuta ei saa ottaa tai siirtää ilman maanomistajan lupaa. Kaikkein tiukimmillaan edes siis polttopuiksi mitään maasta löytyneitä kuolleita oksia ei saisi ottaa omaan käyttöön. Koen että tämä hankaloittaa aika lailla telttailuelämää.
5. Häiritä kotirauhaa.
-> eli ei saa mennä toisen ikkunan taa koputtelemaan.
6. Roskata.
7. Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.
-> tääkin on mun mielestä todella selvä homma. Pitää olla aika tampio jos kelaa että off-road hurjastelu on ok toisen mannuilla.
8. Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.
-> Eli siis onkia. Suhteellisen paradoksaalista, kun ottaa huomioon että kaikki saavat onkia.

Sitten sellainen termi kun "vähäistä haittaa suurempi haitta". Se esiintyy todella monessa jokamiehenoikeudessa, ja on mielestäni aika tulkinnanvarainen.
Esimerkiksi polkujen teko on vain vähäinen haitta, koska esimerkiksi myös eläimet tekevät polkuja. Kuitenkin jos satapäinen joukko matkaa yhdessä rivissä (tehden siis aika hiton varmasti polun), kyseessä on tämä suurempi haitta. Rajaa ei oikeastaan ole määritelty, tai en itse sitä löytänyt.
Kivien ottaminen on myös kielletty, ja lasketaan suuremmaksi haitaksi, mutta siihen löytyy poikkeus. Jos kiviä ja maata otetaan geologisia tutkimuksia varten, se on täysin sallittua jokamiehenoikeuksien nojalla.
Tuntuu että jokamiehenoikeudet ovat täynnä juuri tämänkaltaisia kummallisuuksia; pieniä poikkeuksia ja sääntöjä joita voi käyttää tarpeen tullen tekosyinä.

Tulenteosta vielä ihan pieni kappale:
Avotulen teko on kiellettyä ilman lupaa paikalliselta palolaitokselta, tai ellei sitä tee paikkaan joka on ennalta määritelty ja myös ilmeisesti saanut hyväksynnän. Nuotiopaikkoja ei siis saa tehdä minnekkään spontaanisti, joka hankaloittaa retkielämää oli kuinka varovainen tahansa. Trangia ja retkikeittimet ovat kuitenkin jotain muuta kuin avotulta, ja niiden käyttö missä vaan on sallittua.
Ehdotan siis että mentiin minne vain, niin hommataan mukaan retkikeittimiä ainakin. Voidaan tyytyä lauleskelemaan ja kitaransoittoon sitten retkikeittimen ympärillä, jos nuotio ei onnistu.

Loki 11.3.

11.3. klo 9-12

Ulkona puistossa aurinkoisessa säässä. Aloitimme Heidin ja Miljan kiinnostavilla maailmassakiinniolopaikkojen esittelyllä, jotka herättivät myös keskustelua edellisen kerran esittelyistä. (Salla, Elina ja Aino olivat kipeinä, Salla saapui seuraavan ohjelman alkaessa.)

Seuraavaksi Mari improvisoi opastetun retken tärkeisiin käsitteisiin. Aloituspaikkana viljelypalstojen laidassa olevat metallisten puistonpenkkien edusta.
* Kokemuksellinen ja kokonaisvaltainen oppiminen. Seuraavaan paikkaan kuljettiin pohtien kukin itsekseen miten näitä ajatuksia voisi käyttää juuri tällä reitillä kuvataidekasvatuksessa. Poikkesimme polulta sivuun korkealle paikalle, josta saattoi tarkastella kulkemiseen tarkoitettuja väyliä:
* Radikaali kasvatus / Kriittinen pedagogiikka. Kuvataidekasvatuksessa erityisesti arjen estetiikan tarkastelu esim. polarisoiva metodi. Nämä käsitteet vielä monelle melko tuntemattomia.
* Taiteen ympäristöön liittyvät alueet: tila-aika-taide, paikkasidonnainen taide, ympäristö-, tila- ja yhteisötaide, performanssi. Kukin kertoi kokemuksistaan tai kiinnostuksestaan näihin alueisiin. Kiinnostavia kokemuksia oli monella liittyen jollakin kurssilla tehdyistä teoksista tai tempauksista. Tuli toive, että tällä kurssilla voisi syventyä tila-aika-taiteenalueiden teoriaan.
* Taiteeseen perustuva ympäristökasvatus jätettiin vielä ensi kertaan, että sitä ehdittäisiin enemmän käsitellä. (Joillekin tuli kylmä.)

Esimerkiksi seuraavien linkkien kautta näistä saa lisää tietoa (valittu tarkoituksella esim. opiskelijoiden tuottamaa materiaalia):

•Oppimiskäsityksistä: http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/

•Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä: http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/monitiet/rantakare.htm

•Radikaali kasvatus – introa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101286/072bardy.pdf?sequence=1

•Kuvataidekasvatus ympäristökasvatuksena:https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tk0003/lisatty9161/tk0003_pohjakallio__kuvataidekasvatus_ymparistokasvatuksena.pdf

Siirryimme sisään ja kävimme läpi leiripaikkaehdotuksia, jotka päätettiin laittaa perustettuun Blogikirjaan. (Heini lupasi perustaa tapaamisen jälkeen). Ehdotuksia tuli kuusi: Heini: Pyhtää, Minna: Mölandet, Noora: Utö, Vänö, Tero ja Elina: Myrskylä ja Parainen -ks. Blogikirjan yhteenvedot. Kaikki hyviä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joista tavoitteena on löytää koko porukkaa parhaiten huomioiva paikka. Markon jokamiehenoikeuksia koskeva esittely jäi vahingossa ensi kertaan.

Ensi kerralla päätämme leiripaikan. Ulkopuolelle jää siis viisi muuta hyvää, jotka kannattaa myös pistää korvan taa tulevia tilaisuuksia ajatellen!

Loki 3.4.

- Ajattelin, että on ehkä helpointa pitää blogikirjaa ajan tasalla jos, ennen kuin saamme toimivan bloggaussysteemin, merkitsen muistiin kaksi ensimmäistä jo ollutta tapaamista. Lisätkää halutessanne kommentteja ja kunkin maailmassakiinnioloesittelyyn liittyvää kuvaa, kuten päätimme. M

3.4. klo 9-12 Luokka 5005: pöytä säädetty ryhmän kokoiseksi, pöydällä aurinkoliina mustalla taustalla. Ikkunoista säleverhot auki. Sää pilvinen ja kolea, mutta ei pakkasta.

Nimien arvailun jälkeen aloitimme harjoituksella "Tervetuloa!", jonka tarkoituksena oli havainnollistaa jokaisen mukana olevan ryhmäläisen tärkeää roolia kurssin muotoutumisessa. Jokainen toivotti kädestä pitäen toiset tervetulleeksi kurssilleen, kuin olisi sen opettaja.

Mari jakoi kurssin ohjelmapaperin, jonka Salla oli ystävällisesti printannut, ja esitteli kurssin opiskelijalähtöisen työskentelyperiaatteen, rakenteen (suunnittelu-leiri-näyttely), tavoitteet (taiteilijuus-tutkijuus-opettajuus), kurssiin liittyvät tehtävät (5 tapaamisiin liittyvää + leirillä taiteellinen projekti) ja tarkemman ohjelman, johon opiskelijat voivat vielä vaikuttaa. Käytiin läpi myös leirin suunnitteluprosessia ja päätettiin "blogikirjan" pitämisestä (kurssisuoritukseen kuuluva loki). Päätettiin, että leirillä pidetään yhteistä päiväkirjaa oikean kirjan muodossa ja siihen voi tulla mielellään myös kuvia.

Pöytäliinaan koottiin lapuille leiriosuuteen liittyviä toiveita ja ideoita: NUOTIO, ILTASADUT, SAUNA, LUONTO, JOKU RAKENNUS, KOKOONTUMISTILA, KEITTOMAHDOLLISUUS, KONKREETTISET SISÄLLÖT, YHTEINEN LOKIKIRJA, DOKUMENTOINTI, AIKAA, KITARA, RUNOT.

Keskeisten käsitteiden katsaus päätettiin jättää seuraavaan kertaan, että ehdittiin kuulla rauhassa läsnäolijoiden kiinnostavat ja keskustelua herättäneet maailmassakiinnolon esittelyt: Aino, Marko, heini, Noora, Minna, Salla, Laura, Tero, Elina, Heta, Veera ja Mari. (Heidi ja Milja puuttuivat) Näitä kirjoituksia ja kuvia odotetaan  tähän blogiin ja niihin varmaan palataan tavalla tai toisella vielä myöhemminkin.

Puhuimme lopuksi myös kunkin aiemmista ulkona tapahtuvan opetuksen kokemuksista, joista aika monet esiteltiin kritiikin kera. Voisimmeko tehdä näistä "sudenkuoppalistan" eli miksi ulkona opetus epäonnistuu – vaikka tähän kommentteina? Joillain hyviäkin kokemuksia. Miksi olivat onnistuneita?

- Mari

Leiripaikkaehdotus: Utö

Nooran puolesta tänne postasi Mari:

Eteläisin asutettu saari, joka sijaitsee kauempana mantereesta, meren ympäröimänä, aavan horisontin äärellä. Utö on ulkosaaristossa oleva pikkuinen saarikylä, josta löytyy kyläkauppa jossa tuoretta leipää ja parisataavuotias reipas majakkavanhus, joka auttaa laivoja suunnistamaan karikkoisilla vesillä.

Majakan ylimmässä kerroksessa on yllättäen kirkko jonka sisustus on ajalta enne 1841. Saarella on myös kulu - ties vaikka siellä olisi jotain taidekesäkursseja tuolloin tai voisimme tavata opettajia tai paikallisia taiteilijoita..

Saarella on kallioluotoa,  puustoa,  ja Österängin niitty, joka oli aikanaan meren lahti ja vielä nykyäänkin sen pohjoisimmat osat ovat usein veden peittämät. Piilopaikka löytyy taatusti.

Majoitusvaihtoehdot: 

1) Fågellin matkustajakodissa on 10x2hengen huoneista ja yhteinen keittiö ruuanlaittoon ja letunpaistoon. Majoittumisesta voi varmaankin saada pakettihinnan sovittua mutta yö/nenä aamiaisen ja vuodevaatteiden ja pyyhkeiden kera on 35e. Omat ruuat voi tuoda mukaan

www.utohotel.fi

2) Minnan kaverilla on vuokralla ihana mökkirakennelma, johon juuri mahtuisimme, josta ikkunamaisemat suoraan merelle - hän lupasi kysellä josko olisi vapaa tuolloin ja saisimme sopuhintaan. Olisko heillä soutuvenekin onkijoita ja ajelehtijoita varten?

Lemmikit ovat tervetulleita pienestä lisämaksusta, joka miun puolesta voitas jakaa jotta hauvat pääsisi mukaan.

Utössä on tunnelmallinen sauna ja hyvät uiskentelu ja norppailumahdollisuudet.

Paikan päälle pääsee köröttelemällä Nauvoon bussilla ja siitä Eivor-yhteysaluksella n. 4h saarelle.  Laivassa voi syödä ja saaristoveneissä on ihan oma glamourinsa, joka kyllä kantsisi kerran elämässä kokea. Laiva on niin iso, ettei merenkäynti juuri tunnu. Matkan aikana voisimme tehdä jonkin taideharjoituksen tai sitten vaan pelata korttia ja kirjoitella lokikirjaa. 

Fyysinen vähän kauemmin kestävä siirtyminen antaa matkallaolemisen tunteen ja auttaa irrottautumaan mantereelle jäävistä ajatuksista. 

Perillä odottaa paljon taivasta, pilvibongailua, meren, tuulen, auringon, laiturin ja rantakivien puhetta.

Luonnon voiman ja luonteenmuutosten kokemiseen, rauhoittumiseen ja hetkessä olemisen harjoitteluun saari on hyvä, siellä on helpompi keskittyä tekemiseen ja siihen että vain on.

Saarella on monisatavuotinen jännä historia, joka antaa paikalle oman hengen. Se on toiminut 1600-luvulta lähtien luotsien, majakanvartijoiden, tullimiesten, kalastajien ja sotilaiden turvapaikkana - joten se osaa hommansa ja pitää meistäkin huolta.

Lisätiedot miten mennä Utöhön: http://www.uto.fi/2.0/service.php?lang=fi

Leiripaikkaehdotus: Vänö

Matkalle lähteneen Nooran puolesta Mari postittaa tänne:

Vänö on nimensä mukaisesti ystävien saari Turun saaristossa. Sinne mennään Rosala-yhteysaluksella joka on n. 1,5h rauhallinen matka Kasnäsistä. Tänne taas pääsemme bussilla.

Saaren pikkuinen satama on hieno ja heti vastassa on vanha puinen rantaanajautunut veneenjäänne ja saaristokauppa/kaffila (jonka aukiolo pitää tsekata). Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva Vänö on siitä erikoinen, että vaikkei se ole kovin suuri, sieltä lötyy monenlaista maastoa; metsää, niittyä lampaineen, kallioluotoa, laguuni ja kaunis luonnonhiekkaranta, taitaapa löytyä vähän suotakin. Erikoisia kasveja ja kukkia löytyy todella paljon. Maaston suhteen tekemistä ja tiloja hyvin käytettävissä,

Vänössä on aktiivinen kyläyhdistys ja nuorisotoimintaa, kivoja ihmisiä.

Sitten löytyy polkujen perältä hieno vanha puukappeli ja hautuumaa. Lähempää laituria löytyy kunnostettu iso Kulttuurikeskukseksi nimetty aittarakennus, jossa on hyvä kokoontua esim. kehoharjoitteita ja kaikkea mahdollista varten -vaikka olis millainen ilma. Siellä on mahdollisuus myös tehdä installaatioita - äänentoistolaitteet ja kenties tykki löytyvät. Voisimme viettää siellä sopivien leffojenkatseluiltoja ja pitää Minnan toivomat tanssiaiset, joihin voisimme kutsua paikallisiakin.

Minä voisin kysellä nuotiopaikasta, onnistuisiko semmoisen rakentaminen ja voisimmeko saada käyttöömme soutuveneen onkimista varten (minulla on kontakteja paikallisiin.)

Rantasauna löytyy ja edullisesti varattavissa.

Majoitus:

Kysellä voisi josko saisimme edullisesti majoittua isoon aittaan jonka mainitsin, sillä se suunniteltiin alunperin hostelliksi (puh +358 400744076). silloin saattaisi olla erittäin halpa hinta. Siellä on keittiö yhteiseen ruuanlaittoon.

Toinen vaihtoehto majoittua vuokramökeissä. hintatasosta esim. "STENS" Dragsfjärd, Vänö 4+1 hlöä, 2 huonetta 235/vk

 Mutta tarttisi soittaa Suomen Saaristovaraukselle: +358(0)4106600 www.saaristovaraus.fi ja kysellä lisää mökeistä Stranhugget, Solbacken, Strandhugger Söder

Lisätietoa: http://www.vano.fi/tervetuloa/vano_vanner/

kiva ulkkarin blogi volunteeriajastaan Vänössä: http://vanovannervolunteer.blogspot.fi/2012_05_01_archive.html

Miten mennä Vänöhön: http://www.vano.fi/tervetuloa/miten_loytaa_tanne/

Mölandet

Mickellä ei tähän hätään ole kuvia, mutta copypastaan hänen vastauksiaan mitä sain äkkisesti fb.n kautta kalastetuksi:

• Moi Minna,

  vastaan nopeasti sun kysymyksiin, voidaan palata sit vielä lähemmin asiaan:

  1. Sopiiko sinne noin monta ihmistä (jos esim.tuodaan makuupatjat plus makuupussit mukaan.)

  --> Siellä on sauna, jossa kaksi petipaikkaa. Talossa on 5 petipaikkaa, + sohva, jossa voi nukkua ja paljon (eli tarpeeksi) lattiatilaa. Ei ole Framnäsin huvilan kokoinen, mutta aika iso silti.

  2. Onko siellä juomavettä vai pitääkö tuoda mukanaan?

  --> On juomavettä.

  3. Onko muuten astioita lainattavissa vai pitääkö kanssa tuoda? Entä ruoanvalmistus fasiliteetit, sähköhella ym.?

  --> Kaikki on. Astiat, ruuanlaittovälineet sekä puuhella ja paska sähköliesi uunin kanssa.

  3. Käsitin, että siellä on PuuC eli ulkohuussi. Voiko sitä käyttää ja huolehdimmeko itse sen tyhjennyksestä vai voidaanko siitä sopia jotenkin? (esim.erillinen maksu?)

  --> On puuC. Voitte tyhjentää itse tai erillistä maksua vastaan tyhjennetään.

  4. Minä vuonna se on rakennettu? Onko se sellaisessa kunnossa, ettei siellä ole hometta, ainakaan paljoa?

  --> Muistaakseni talo on rakennettu 1920. Saari oli torppa ja Lex Kallion myötä maa-alue hajoitettiin. Osa jäi itsenäistyneelle torpparille, osaan rakennettiin tällaisia aika halpoja porvariston puuhuviloita.

  5. Sekä Veneestä sen verran, siihen mahtuu siis viisi hlöä kerrallaan?

  --> Joo, noin 5 hlöä kerralla. Sellaisell kuormituksella ylitys kestää 15-20 min. Parin hengen porukalla 5 min.

  6. Ja lopuksi vielä, luuletko että saako saareen tehdä jotain taideteoksia luonnon omista materiaaleista-eli onko saaressa paljon porukkaa jotka eivät tykästyisi jos siellä häärää tällaisia vaarattomia mutta hieman hörhöiltä vaikuttavia tyyppejä.

  --> Saari on aika iso, mutta suuri osa koostuu muiden mökeistä. Meidän tontti on aika iso, en nyt muista tarkkaan, mutta reunasta reunaan kestää kyllä muutama minuutti kävellä. Keskeltä saarta löytyy jonkun verran maa-aluetta, joka ei selvästikään kiinnosta ketään (omistuksesta en tiedä).

  
  

  
  

  --Juuh. eli tämä tässä, kysyin kuvia sun muuta infoa mutta menevällä tekevällä miehellä Mickellä (http://www.intokustannus.fi/kirjailijat/brunila_mikael/) riittää paljon puuhaa ja maailmaa pelastettavaksi. Lisää tulee häneltä infoa jos saan kalastetuksi. Mutta juuh. Tällaista. Muutoin olen miettinyt kaikkea mahdollista hauskaa mitä voitas tehä. Helsingissä oltas lähempänä meidän omaa asuinympäristöä ja maailmaa ja siten voitas olla kanssa yhteydessä "reaaliseen" elämis/kokemismaailmaamme. Kuikuilla sieltä saaresta urbaaniin keskukseen, tsiikailla ohikulkevia laivoja ja sitten toisaalta voitas vaikkapa järkätä lava-tanssit, punkkibileet, kutsua vierailevia luennoitsijoita/opettajia tai vaikkapa heittää sinne jonkun päivän mekastus/leikkimissetin. On hieman väsy olo eilisten naisten pileiden jäljiltä mutta tässäpä tämä. Ehdotin ainaskii! :)--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Mölandet

  
  

  Nähdään ensi viikolla. Bisous! Aurinkoa ja hyvää meininkiä kaikille tahoille! 

Ajatuksia Blogikirjan teosta

Jotta saisimme blogikirjasta hyvän kokonaisuuden kurssin sisällöistä, olisi tarpeellista tallentaa:

1) Joka kerran valmistautumistehtävät

Ennakko: MITEN OLEN KIINNI MAAILMASSA?

Tehtävä 1: LEIRIN LUONNOSTELUA ja löytöjen esittelyä eli mainokset eri leiripaikoista. Ne jotka eivät ehdottaneet, voisivat vinkata ja linkata löytämiään kiinnostavia leirin ohjelmaan ja sisältöön liittyviä sivuja ja jakaa ajatuksia
Tehtävä 2: OPETTAJANI – kiitospuhe 
Tehtävä 3: KUVISOPE KANSANKYNTTILÄNÄ – puhe, manifesti tai blogiteksti lukemisen pohjalta
Tehtävä 4: TAITEELLINEN METODI – lukemista ja metodin kehitystä, mahdollisesti kokeilu
Tehtävä 5: KONTAKTIHARJOITUS – kehittäminen ja kokeilu ryhmäläisillä

2)  joka tapaamisesta joku lokikirjamerkintä. 

Ehdottaisin, että ensi kerralla puhumme tästä ja valitsemme eri kertojen bloggaajat. Itse voin sitten lisäillä kommentteihin open näkökulmaa, jos minusta on jotakin tärkeää jäänyt puuttumaan. Näitä voi sitten blogissa jäsentää aihepiirien mukaan myöhemminkin.

   Lokikirja on laivoilla pidettävä päiväkirja. Lokikirjan alkuperäinen tarkoitus oli kirjata tasaisin aikavälein laivan nopeus, josta voitiin päätellä kuljettu matka. Tätä tietoa tarvitaan laivan sijainnin määrittämiseen navigoitaessa. Samoin lokikirjaan merkitään kaikki laivalla olijat.
  Nykyään lokikirja sisältää monentyyppistä informaatiota laivan tai sukellusveneen kulusta, olosuhteista ja tapahtumista. Lokikirjaan tehdään merkinnät vähintään päivittäin.
  Lokikirjaan kirjataan paitsi kulku-, tankkaus- ja proviantintäydennysmerkinnät myös septitankin tyhjennykset, joista voidaan kyllä pitää myös erillistä jätelokikirjaa. Myös matkalla tehdyt erityishavainnot, kuten havaitut öljyvahingot, haaksirikot, väylätukokset, loistojen toimintavirheet tai rikkoutuneet merimerkit tulee kirjata lokikirjaan.

3)  Leirin ajalla pidetään yhteistä kirjan muotoista lokikirjaa, johon voi tulla myös kuvia ja muuta dokumenttia.

Nettiblogikirja ja fyysinen lokikirja voivat tulla halutessamme näyttelyn osaksi.

Heinin leiripaikkaehdotus

Kommentoikaa, kysykää!