Taide on mahtava väylä käsitellä oikeastaan asiaa kuin asiaa. Taiteessa kaikki on mahdollista, kaikki voi olla pinnalista, kaikki voi olla hyvinkin pohtivaa. Taiteessa voi vastakkain asetella, taiteessa voi ottaa huomioon monta asiaa samaan aikaan.
Näin ollen kuvataideopettaja voi parhaimmassa tapauksessa olla omalla mittapuullaan suurikin yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Totta kai kuvataideopettajia ohjaa opetussuunnitelmat, joiden mukaan kulkea. Silti kuvataideopettajan aiherajaukset voivat olla paljon laajempia kuin esimerkiksi matematiikan opettajan. Kuvataidetunneilla täytyy toteuttaa käytännössä tiettyjä asioita, mutta aiheet, joissa käytännön asiat toteutetaan, voivat periaatteessa olla mitä vaan. Kuvataideopettaja voi ohjata suorasti oppilaiden ajattelunkulkua antamalla aiheita, esimerkiksi yhteiskunnallisia sellaisia. Toisaalta kuvataidetunneilla työskentely on yleensä myös sen verran vapaaluontoista, että suunnittelematontakin keskustelua ja vuorovaikutusta voi syntyä opettajan ja oppilaiden välillä. Tällaisten hetkien aikana opettaja voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti myös epäsuorasti tuomalla sivulauseissa esille omia mielipiteitään, puhumalla omasta elämästään, pukeutumalla tietyllä tavalla yms.
Vaikka kuvataidetuntien aihemäärä onkin rajaton, vapaus tuottaa myös vastuuta. Mielestäni pätevä kuvataideopettaja keskittyy pääsääntöisesti omaan aineeseensa, kuvataiteeseen. Niin kuin opettaja ei saa mielestäni tuoda liikaa omaa mahdollista uskonnollista vakaumustaan esille, ei opettaja saa myöskään liikaa tuoda esille omia poliittisia kantojaan tai omia elämänvalintojaan. Tärkeintä on mielestäni ohjata oppilaita kriittiseen ajatteluun, antaa heille hyviä ja laadukkaita työkaluja päättää itse, miten elää. Harkitusti ohjaamalla keskustelua ja kysymyksiä tunneilla opettaja voi saada paljon enemmän aikaan, kuin suoraan paasaamalla, miten asiat ovat, ja miten ne tulisi hoitaa.
Mielestäni kuvataidetunnit ovat tärkeintä, mitä koulu voi tarjota. Kuvataidetunneilla oppilas voi käyttää kaikkea elämässä ja koulussa oppimaansa tietoa. Kuvataidetunneilla oppilas voi luoda itse visuaalista jälkeä tai ainakin tarkastella visuaalista ympäristöään.
Johanna Korhonen (HS, Sivistyksen tunarit -kolumni, 29.2.2012) kiteyttää loistavasti tärkeimmät kouluaineet: kriittinen ajattelu, myötätunto, mielikuvitus ja henkilökohtainen vastuunotto.
Tätä kaikkea kuvataideopetus pystyy parhaimmillaan tarjoamaan. Ei suoraa mielipiteiden istuttamista ja viherpiipertämistä, vaan maailman asioista keskustelemista, ajattelemista, uuden luomista, henkilökohtaisia mielipiteitä. Kuvataideopetus on myös siinä mielessä laajaa, ettei aiheiden edes tarvitse joka tunnilla olla niin vakavia. Joskus voidaan vaan piirrellä, ja joskus muutetaan maailmaa. Ainakin ajatuksen tasolla.
+++++
3. Tehtävät, jotka pyrkivät rikkomaan kaavoittuneen ja totutun tavan nähdä ympäristö.
Oppilaat saavat yksinkertaistetun väriympyrän, ja heidän tulee havainnoida luonnosta värejä kulkien ympyrää myötäpäivään. Mukaan saa ottaa näytteitä, mikäli se onnistuu. Havainnoidun kohteen voi myös vain kirjoittaa väriympyrään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti